Aamu alkoi eri tavoin kuin useammat joulut aiemmin. Kävimme veljeni kanssa jättämässä joulutervehdykset haudoilla rakkaille ihmisille, jotka eivät tätä(kään) joulua näe. En siis nähnyt perinteisesti Joulupukin kuumaa linjaa (tosin sitä vilkaistessa, ei haittaa, pukki oli vaihtunut!!) tai Lumiukkoa. 

Kotiin tullessa alkoikin joulutouhut. Ruokien lämmittäminen/valmistaminen, joulusaunan lämmitys, juhlapöydän kattaus ja lahjojen laitto piiloon (nuorempien lasten + kummilasten vuoksi, jotka joulupukkia tulivat katsomaan). 

Joulusauna, tuo ainoa asia, jota en halua joulustani pois. Se tunnelma, se lämpö ja saunan pitää olla puusauna!

Alkuillasta, kun nuorimmat alkoivat käydä jo levottomiksi, isäni aloitti valmistautumisen pukkeiluun. "Lumitöitä" tehdessään vaatteet menivät vaihtoon ja hetkeä myöhemmin ovelta kuului jo tuttu lausahdus "onkos täällä kilttejä lapsia?" Kaksoset ja kummipoikani, ryntäsivät ovelle huutaen "PUKKII PUKKII". Tuli ihan se aika mieleen, kun itse olin pieni. 

Lahjoja jaettaessa koin muutaman naurunpyrähdyksen (kiitos hauskojen yllättäjälahjojen) ja riemun kiljahduksia (kiitos kauan, vuosia odotettuja lahjojen!)

Siksi otinkin kuvan kaikista lahjoista, ja siitä yhdestä, minkä takia koko poppoo säikähti!


kaikki lahjat


ja se lahja, joka säikäytti muut


Hyvää joulua kaikille ♥